Suomen kieli käyttöön/ Kihlaus

Aus Wikibooks
Zur Navigation springen Zur Suche springen

Kihlaus[Bearbeiten]

Tarinassa esiintyy neljä ihmistä.

Aapeli on kraatari eli räätäli. Hän on naimaton eikä enää nuori. Aapeli asuu omassa mökissään ja tekee vaatteita ihmisille.

Eenokki on toinen kraatari, Aapelin ystävä ja myöskin vanhapoika.

Jooseppi on nuori mies, Aapelin oppipoika. Aapeli opettaa hänelle räätälin ammattia. Oppipojan täytyy totella ja kunnioittaa mestariaan ja myös Aapelia.

Eeva on tarinan nainen. Hän on kotoisin samasta kylästä, mutta lähtenyt sieltä Helsinkiin töihin. Eeva oli palvelijana hienossa perheessä. Nyt hän asuu lähitienoilla kahden naimattoman herran luona. Se ei ole kaikkien mielestä sopivaa, ja kylällä juorutaan kaikenlaista. Eeva hoitaa herrojen taloutta. Häntä sanotaan herrojen Eevaksi.

Tapahtumapaikka on Aapelin tupa. Henkilöt puhuvat myös asioista, jotka ovat sattuneet muualla. Aapeli ja Eeva tulevat sisään. Molemmat kantavat kädessään nyyttiä. Jooseppi jatkaa padan hämmentämistä, mutta kumartaa syvään.

Eenokki: Tervetuloa, morsiuskunta!

Aapeli: Me kiitämme sinua, Eenokki. Sinä olet tässä juuri tarpeellinen. Onko Jooseppi kertonut sinulle jotakin?

Eenokki: Lyhyesti.

AAPELI: Onhan minulla nyt edes se, joka paitani pesee. - Istu, istu, Eeva.

EEVA (miettii itsekseen): Tämmöinen tupa! Huuhkaimen pesä.

Aapeli ottaa nyytistä sokeriastian ja asettaa sen pöydälle.

AAPELI: Sokeriastia on kuitenkin ehjä. Tiedä, Eenokki, että olemme pyörineet kamalassa leikissä, minä ja Eeva. Oi niitä jumalattomia herroja!

Eenokki: He kai kohtelivat sinua kopeasti?

AAPELI: Kiitän, etten saanut heiltä selkääni.

Eenokki: Kateus, kateus!

AAPELI: Sula kateus. En päässyt edes sisään. Seisoin pihalla ja otin vastaan Eevan tavaroita. Mutta kun olimme valmiit lähtemään ja istuimme rattaille, niin arvaas, mitä tekivät?

Eenokki: Häijyn koiranjuonen, arvaan sen.

AAPELI: Tuli pieni poika, herrojen käskystä, ja sanoi että korjaa hevosen häntävyötä. Mutta se peijakas pisti palavan taulankappaleen Ruskon hännän alle. Samalla yksi herroista ampui meille jäähyväislaukauksen pilkallaan. Rakas virkaveljeni, ajattelepas, millä hirmuisella vauhdilla me lähdimme. Rusko juoksi kuin vimmattu, potki ja juoksi. Oliko ihme, että Eeva ja minä huusimme täyttä kurkkua hädissämme?

Eenokki: Ei mikään ihme. Mutta se on ihme, että seisot vielä tässä ja kertoilet retkestäsi. Kiitä, ettet makaa ojassa tallukat taivasta päin.

AAPELI: Onni suojeli minua. Taulanpala irtosi viimein, ja vähitellen Rusko hiljensi juoksuansa. Istuimme yhä rattailla luut ehjinä, vaikka sydän pamppaili.

Eenokki: Voi julmia herroja, voi julmettuneita!

AAPELI: Sanos muuta. Ihmettelenpä, että Eeva on näin kauan sietänyt heitä. Ettet jo ennen ole tehnyt tätä temppua, Eeva? Eeva kääntyy poispäin ja puhuu itsekseen.

EEVA: Jaa, sinä västäräkki! Suokoon jumala, etten koskaan olisi tätä tehnyt. Mikä hulluus minulta jättää herrat ja tulla tänne turvekaton alle!

AAPELI: Mutta miksi morsian on niin äänetön?

Eenokki: Tavallinen morsiamen alakuloisuus, kun hän muuttaa miehelään.

Parallel finnisch-deutscher Text[Bearbeiten]

Kihlaus Die Verlobung
Tarinassa esiintyy neljä ihmistä. In der Geschichte erscheinen vier Leute.
Aapeli on kraatari eli räätäli. Aapeli ist ein Schneider.[1]
Hän on naimaton eikä enää nuori. Er ist unverheiratet und nicht mehr jung.
Aapeli asuu omassa mökissään ja tekee vaatteita ihmisille. Aapeli wohnt in seiner eigenen Hütte und macht Kleider für die Leute.
Eenokki on toinen kraatari, Aapelin ystävä ja myöskin vanhapoika. Eenokki ist ein anderer Schneider, Aapelis Freund und auch er ist ein Junggeselle.
JOOSEPPI on nuori mies, Aapelin oppipoika. JOOSEPPI ist ein junger Mann, Aapelis Lehrling.
Aapeli opettaa hänelle räätälin ammattia. Aapeli bringt ihm den Beruf des Schneiders bei.
Oppipojan täytyy totella ja kunnioittaa mestariaan ja myös Aapelia. Der Lehrling muss dem Meister sowie Aapeli gehorchen und ihn respektieren.
EEVA on tarinan nainen. EEVA ist die Frau der Geschichte.
Hän on kotoisin samasta kylästä, mutta lähtenyt sieltä Helsinkiin töihin. Sie ist aus dem gleichen Dorf, ist aber von dort weggegangen um in Helsinki zu arbeiten.
Eeva oli palvelijana hienossa perheessä. Eeva war ein Hausmädchen in einer feinen Familie.
Nyt hän asuu lähitienoilla kahden naimattoman herran luona. Jetzt wohnt sie in der Nachbarschaft zusammen mit zwei unverheirateten Herren.
Se ei ole kaikkien mielestä sopivaa, ja kylällä juorutaan kaikenlaista. Nicht jeder denkt, dass es passt, aber im Dorf gibt es allerart Gerüchte.
Eeva hoitaa herrojen taloutta. Eeva kümmert sich um den Haushalt des Herren.
Häntä sanotaan herrojen Eevaksi. Die Leute nennen sie "des Herren Eeva".
Tapahtumapaikka on Aapelin tupa. Der Handlungsort ist Aapelins Hütte.
Henkilöt puhuvat myös asioista, jotka ovat sattuneet muualla. Die Personen sprechen auch von Dingen, die woanders passiert sind.
Aapeli ja Eeva tulevat sisään. Aapeli und Eeva kommen rein.
Molemmat kantavat kädessään nyyttiä. Beide tragen Bündel in ihren Händen.
Jooseppi jatkaa padan hämmentämistä, mutta kumartaa syvään. Jooseppi rührt weiter im Topf, aber beugt sich tief.
Eenokki: Tervetuloa, morsiuskunta! Eenokki: Willkommen, Brautgesellschaft!
AAPELI: Me kiitämme sinua, Eenokki. AAPELI: Wir danken dir, Eenokki.
Sinä olet tässä juuri tarpeellinen. Gerade du bist hier gebraucht.
Onko Jooseppi kertonut sinulle jotakin? Hat Jooseppi dir etwas erzählt?
Eenokki: Lyhyesti. Eenokki: Nur ganz kurz.
AAPELI: Onhan minulla nyt edes se, joka paitani pesee. AAPELI: Na, ich habe jetzt wenigstens jemand, die meine Hemde wäscht.
Istu, istu, Eeva. Setz dich, setz dich, Eeva.
EEVA (miettii itsekseen): Tämmöinen tupa! Huuhkaimen pesä.
Aapeli ottaa nyytistä sokeriastian ja asettaa sen pöydälle.
AAPELI: Sokeriastia on kuitenkin ehjä.
Tiedä, Eenokki, että olemme pyörineet kamalassa leikissä, minä ja Eeva.
Oi niitä jumalattomia herroja!
Eenokki: He kai kohtelivat sinua kopeasti?
AAPELI: Kiitän, etten saanut heiltä selkääni.
Eenokki: Kateus, kateus!
AAPELI: Sula kateus. En päässyt edes sisään.
Seisoin pihalla ja otin vastaan Eevan tavaroita.
Mutta kun olimme valmiit lähtemään ja istuimme rattaille, niin arvaas, mitä tekivät?
Eenokki: Häijyn koiranjuonen, arvaan sen.
AAPELI: Tuli pieni poika, herrojen käskystä, ja sanoi että korjaa hevosen häntävyötä.
Mutta se peijakas pisti palavan taulankappaleen Ruskon hännän alle.
Samalla yksi herroista ampui meille jäähyväislaukauksen pilkallaan.
Rakas virkaveljeni, ajattelepas, millä hirmuisella vauhdilla me lähdimme.
Rusko juoksi kuin vimmattu, potki ja juoksi.
Oliko ihme, että Eeva ja minä huusimme täyttä kurkkua hädissämme?
Eenokki: Ei mikään ihme.
Mutta se on ihme, että seisot vielä tässä ja kertoilet retkestäsi.
Kiitä, ettet makaa ojassa tallukat taivasta päin.
AAPELI: Onni suojeli minua.
Taulanpala irtosi viimein, ja vähitellen Rusko hiljensi juoksuansa.
Istuimme yhä rattailla luut ehjinä, vaikka sydän pamppaili.
Eenokki: Voi julmia herroja, voi julmettuneita!
AAPELI: Sanos muuta.
Ihmettelenpä, että Eeva on näin kauan sietänyt heitä.
Ettet jo ennen ole tehnyt tätä temppua, Eeva?
Eeva kääntyy poispäin ja puhuu itsekseen.
EEVA: Jaa, sinä västäräkki!
Suokoon jumala, etten koskaan olisi tätä tehnyt.
Mikä hulluus minulta jättää herrat ja tulla tänne turvekaton alle!
AAPELI: Mutta miksi morsian on niin äänetön?
Eenokki: Tavallinen morsiamen alakuloisuus, kun hän muuttaa miehelään.
Suomen ja Venäjän rajalla on paljon jonoja.
At the border of Finland and Russia there are many queues.

Notes[Bearbeiten]

  1. Sowohl kraatari als auch räätäli bedeutet Schneider.